Pikku enkeleitä

On niin erilaista, kun lapset ovat viikon mummolassa(lähtivät lauantaina). En tosin ole kotona vielä kerennyt juuri olemaan. Huomaan olevani aika pirteä. Aamurumbat ja päiväkotiinviemiset-ja hakemiset, ruuanlaittamiset, leikit, keskustelut, tappeluiden kuunteleminen, se ihana vilinä ja vilske on yllättävän rankkaa. Kotona on oudon hiljaista. Mietin otuksiani kyllä paljon, mutta koen ansainneeni hengähdystauon, joten omatunto ei soimaa kun sanon että nautin olostani. I-k-ä-v-ä toki on kultaisia pikku-riiviöitä. Mummolassa käyttäytyvät kuin enkelit -tietenkin! Ja kotonakin, tarkemmin ajateltuna, aika usein.

Tämä ilta menee opinnäytetyön merkeissä, mutta ajattelin laittaa vähän väriä hiuksiin. Ja aamulla 6.15 lähtö kouluun.

Tänä aamuna heräsin rakkaan M:n luota. Näin yöllä painajaisia ja oli jotenkin hyvä fiilis, kun pääsi syliin lohduttautumaan:)Aamusuukot uniselle miehelle ja kun hän avasi silmät näytti, kuin hän olisi nähnyt enkelin tai jotain. Siitä ilmeestä tuli hyvä olo koko päiväksi.. Tänään pitäsi nukkua aivan yksin. Hui!