Väreilevä sielu

Epämääräistä pohdintaa

Korvaani kalskahtaa aina kun käytetään ilmaisua "tunteeton". Mielestäni tunteeton voisi olla sieluton ruumis.

Edustavathan ne ns.tunteettomatkin tunnetilat tunteita. Viha, katkeruus.. Olisikohan "oikeampi" sana tunnekylmyys. Vai onko tunteiden rajaaminen johonkin karsinaan liian yksinkertaistavaa, sillä varmaan jokaiseen tunnetilaan sisältyy aavistus muitakin tuntetiloja. No, pääasia että tuntee ja miettii miksi tuntee jotakin. Mutta tunteetonta ei musta saa niin kauan kuin veri virtaa suonissani..

Tommyn sanoin:

" On vain yksi ehto, elinehto:
-väreilevää sielua ei saa tallata"