Monday, May 02, 2005

LoistoWappu

Onnistunut viikonloppu takana! Perjantaina grillasin lasten ja m:n kanssa. On se vaan ihana fiilis, kun on välillä mieskin talossa. Ja mikä parasta lapset tykkää hänestä myös!

Aamulla kundit lähtivät Tallinnaan. Lapset lähtivät iltapäivällä vaarin luokse vapun viettoon. Ja minä lähdin "sokkotreffeille" Blogstar:in kanssa. Ja täytyy sanoa, että oli todella hauskaa. Tuntui, kuin olisimme tunteneet kauemminkin. Varmasti otamme uusiksi! Ehdottomasti. Iltaan mahtui kaikenlaista: DAD:ia, puistopiknikkiä ja skumppaa. Salaa sikareita, kallista pissaamista, kissoja. Avautumista ja nauramista urakalla. Teräsbetonin pojat (ja Tzirp;)) tarjoilivat paljasta pintaa ja villitsi erityisesti miesväen oikein kunnolla. Miehistä pursuava ilo oli suorastaan käsinkosketeltavaa. Paidat lentelivät. Keikkaa jotenkin katsoi iloisin silmin. Orjatar raikui..Hiki lensi. Illan viimeinen tai toiseksi viimeinen biisi kuulosti aivan leijonakuningas-elokuvan musiikilta. Voihan mahtipontisuuden kyynel ja sielun myynti Disney:lle, hehe.

Ennenkuulumaton vappu: minulla oli vapaata ja vieläpä vappupäiväkin. Olin m:n kanssa loistavissa vappuaamupalabileissä. Sanoinkin juhlan emännälle, etten ole näin kivalla vappubrunssilla ollutkaan. Hän totesi nauraen, ettet varmaan, koska olet aina vaput kotona lasten kanssa. Totta, ei ole tullut vappubileitä paljon harrastettua. Onneksi tajusin skipata useamman snapsikierroksen, että selviytyi tänään kunnialla töihin.

Viime yönä kuuntelin jälleen innolla, kun m puhui. Mainio Mies. Olin kyllä aamulla väsynyt. Ei haittaa. Sylistä on loistavaa herätä.

Ja nyt on taas ihana olla lasten kanssa kotona, tuuletetuin mielin! Menen etsimään kadonnutta Barbie-lehteä..

5 Comments:

Anonymous Anonymous avautui...

On olemassa vain yksi synnynnäinen harhaluulo, ja se on se, että olemme olemassa ollaksemme onnellisia.

(Arthur Schopenhauer)

10:40 AM  
Blogger ~e~ avautui...

Kaikkeen siihen iloon ja onnellisuuteen, kuuluu niin paljon muutakin. Surun kyllästämiä kausia ja kokemuksien kasvattavia vuosia. Jonain päivänä on pahempi, toisena parempi. Harhaluuloksi onnellisuutta en lukisi. Kukaan toinen ei voi täysin toisen ihmisen tuntemuksia tai tarkoitusperiä analysoida puhki. Itse tietää. Toisessa tilanteessa onnellisuus saisikin ylleen toista nimeä kantavan (v)aatteen.

Olemassaolon oikeutus, onnellisuus. Jaa-a, tiedä noista. Elämän jatkuva muutos. Elämän pienet hetket, joskus onnelliset, ovat niitä kulmakiviä, jonka ympärille on hyvä rakentaa.
Voi aina yrittää elää hyvin tämän päivän.

12:35 PM  
Anonymous Anonymous avautui...

Tulee vähän myöhässä tämä kommentti, mutta antaa mennä...

Taisi olla sama konsertti mihin olivat menossa ne kaksi liftaria jotka isäntä & kumpp. poimivat kyytiin matkalla Lappeenrantaan... Tarina ei tietenkään kerro pääsivätkö he konserttiin asti tai että pääsivätkö vielä onnellisesti kotiin, mutta tuli kuitenkin varmaan tehtyä päivän hyvä työ.. :-)

12:51 AM  
Blogger ~e~ avautui...

Juu, turvalliset liftireissut/kuljettajat ovat aika hyvä juttu!!!

Itselläni ensimmäinen liftausreissu, siis kauan, kauan sitten ei ollut niin suuri menestys. Pahoilta ongelmilta jotenkin ihmeellisesti säästyttiin, vaikka kuljettaja alkoikin runkata itseänsä samalla, kun ajoi. Huhheijaa, ankeaa. Me tytöt emme suuostuneet avittamaan ja hän onneksi tyytyi noloon kohtaloonsa. Siinä riitti mulle liftaamiset. Varoittavana esimerkkinä. Olin puolet pienempi kuin nyt. 15 ja sikana :)

9:32 AM  
Anonymous Anonymous avautui...

Uhhuh.. Olipa aika ikävä liftikokemus! Itselle kävi vähän samaan tapaan kun liftasin taksirahat säästääkseni kaupungilta kotiin kauan sitten, kauniina kesäyönä. Kuski vaikutti muuten asialliselta mutta kun piti lähteä kyydistä niin johan rupesi ehdottelua tulemaan. Olisi kuulemma pitänyt auttaa.. Onneksi terävänä tyttönä en alkanut riehua vaan kieltäydyin hymyillen ja sanoen "ehkä joku toinen kerta". Sitten ulos vauhdilla - kun kuski oli vähän hämmentynyt - ja kipinkapin kotiin.. :)

1:17 AM  

Post a Comment

<< Home