Kesämökkeilyunia

Näin tänäkin yönä pahaa unta. Pahimmat unet ovat, silloin kun on huoli lapsista.

Viime yönä olin lasteni, m:n ja äitini kanssa kesäpaikassamme saaressa. Äitini ja m lähtivät pois ja jouduin jäämään saareen pojan kipeänä olon takia. Jonkin ajan kuluttua tajusin, ettei minulle jäänyt venettä. Vene oli mantereella. Nyt unessa on muistiaukko. Mutta jostain syystä jouduin lähtemään saarelta jollain konstilla hakemaan apua. Painostavimmat hetket unessa oli, kun tiesin että lapset ovat olleet jo tuntikaupalla yksin kallioisella, jyrkällä saarella. Hitaita, pitkiä tunteja. Todella ahdistava tunne.

En muista loppuratkaisua, siihen asti pääsin että m lupasi tulla noutamaan meidät.
Ilmeisesti saarella kaikki oli mennyt hyvin, tuossa nuo pienet katselevat Himpuloita.