Kävele kanssani

Pieni poikani näytti tänään yhtäkkiä niin isolta pojalta. Ja reippaalta.Kävelimme käsi kädessä bussipysäkille. Mietin työmatkallani, että kuinka hän onkin yhtäkkiä kasvanut niin paljon. Oikeastaan tämän kevään aikana.

Hän oli tänään korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla tutkimuksissa.Pojalla on tempperamenttia. Korvia ei saa tutkia. Nenän saa ja suun. Muttei korvia! Hän huusi, sätki ja potki. Huusi hoitajille: Poistukaa helvettiin! En ollut itse todistamassa tätä tällä kertaa, isänsä sai voimakkaampana mennä pitämään paikalla hoitajien kera. Tänä kesänä tehdään nielurisaleikkaus. Uskon, että tästä tulee helpotusta moneen asiaan. Hyvä niin.

Opettajani kävi tänään harjoittelupaikassani ja totesi näyttötöitteni olevan hyvällä mallilla. Toki tekemistä riittää vielä, mutta laadullisesti valmis tavara on hyvää.

m kävi katsastamassa, että mökki oli talven jäljiltä pystyssä. Kaikki oli hyvin:).

Päivän suuri ilo oli, kun soitin veljelleni, hänen keittiöstään kuului naisen naurua:)Iloista, sopivaa naljailua, kun toinen oli puhelimessa. Taitavat olla kovin ihastuneita...Loistavaa!

Rakastan, ikävöin, unelmoinkin.

Näihin tunnelmiin päivän laulu olkoon rauhallista ja kaunista:
Pain of Salvation
[music & lyrics: daniel gildenlow]
Leaving Entropia (Epilogue)

walk with me
and see the world I see
it is our home
it's where we all belong

life is flair
a brittle dress we wear
a fleeting sigh
but though pointless it may seem...
live as death were but a dream

you don't have to walk their way
you don't have to watch the show
you don't have to play their game
and you don't have to die to leave entropia

all remains...
forgotten smiles in frames
two fleeting lives cut down to pocket-size

walk with me
and change the world we see
we'll cease to be
just people passing by
home is where we all get by

you don't have to cry for more
you don't have to have it all
you don't have to win a war
if death is but a dream
then don't let me...
...fall asleep