Friday, September 02, 2005

Anne Sudworth:in taide on ehdottomasti tutustumisen arvoista! Rauhaisaa koti-iltaa viettelen, juon teetä, siivoan ja olen vain. Lapset ravaavat edestakaisin, mutta ei se mitään. Poika keksi juuri uuden herkun: nektariinit. Otti juuri neljännen...

Kuvassa A. Sudworthin teos: Watching the dawn


Ystäväni soitti äskettäin ja kertoi isänsä kuolleen vaikean sairauden uuvuttamana. Ystäväni sanoi, että tuntuu oudolta olla huojentunut. Tiedän, että isä oli hänelle todella läheinen. Mutta hän ymmärsi isänsä tuskat. Kun suljin puhelimen itkin aivan vähäisen. Sanat: hyvästellä isi, tuntuivat minussa. Hiljaisuuden maahan.

4 Comments:

Anonymous Anonymous avautui...

Ihana kuva! Siinä on jotain rudolfkoivumaista...

Olen aina ajatellut että jos enkeleitä on olemassa, he ovat tuollaisia keijukaismaisia olentoja. Läpikuultavan herkkiä.

5:50 PM  
Anonymous Anonymous avautui...

Öh.. Pitää vähän nipottaa.. Kävin tuolla sivustolla ja kuvan nimi oli "Wathcing the Dawn", ei "waiting".. ;-)

5:55 PM  
Anonymous Anonymous avautui...

AAARGH ja jäihän sinne se kirjoitusvihreeekin!! Taidan olla vähän väsynyt kun valvon vauvan kanssa yöt läpeensä..

Siis WATCHING the dawn, tietysti... :-O

5:57 PM  
Blogger ~e~ avautui...

Juu, kiitoksia metalmama, korjasin virheen:)

Toivottavasti saat välillä unosia kuitenkin...

7:02 PM  

Post a Comment

<< Home