Perhosen siiven kosketus

Sain eilen yöllä viestin, joka kertoi perhosesta kuistilla. Harvinaisesta perhosesta. Catocala Fraxini ja muita.
Välittömästi päässäni alkoi soimaan vanhat Dingon sanat, jotka ovat olleet aina vaikuttavat.

Tiistaina ostin Täpläperhosheimoon (Nymphalidae) kuuluvan yksilön. Kehystetty kauneus oli jotenkin ahdistavaa. Rikoin kehykset ja poistin lasin. Valkealla pahvinpalalla se nyt makaa, siivet levällään. Kaunis se on, mutta jotenkin vierastan sen kuollutta olemusta. Suurin riemuhan syntyy, kun perhonen lentää ilosta värisevin siivin ohitsesi, pysähtyy. Ei värise tämä.

"On iltaruskon aika tahdon käydä nukkumaan
kätken käteen perhosen joka saapui mua katsomaan
sen siivissä on kultaa ja se hieman värisee
sen kämmenelle nostan en mä mitään pahaa tee
on taskussani kirje jonka kotiin lähetän
ja näytän sitä sulle jos tahdot tietää enemmän
kestän täällä hyvin ja tulen pian takaisin...."täällä sanat kokonaisuudessaan/Dingo/Kunnian Kentät

Tulin sua katsomaan.