Päivänvalo

Ihastuttava iltapäivä. Auringon innoittamana lähdimme m:n kanssa terassikierrokselle.
Aloitimme roskapankista. Yhdet vain.

Kävelimme kallion kirkon ohitse ja m sanoi, että haluaa viedä minut kirkon torniin.
Vahtimestari kertoi ystävällisesti, ettei se noin vain käy. Kirkossa oli konsertti "koraaleja uruille", menimme hetkeksi sinne paistetta piiloon. Kirkossa oli aika tyhjää. Katseltuani ympärilleni, tajusin että melkein kaikki siellä olijat olivat yksin. Kaksi kahden mummon ryhmää ja loput yksinäisiä. Jotenkin kaihoisa näky.Isovanhempani laulavat kirkkokuorossa ja ovat olleet aina yhdessä. Mietin musiikkia kuunnellessani ihmiskohtaloita. Yksinäisiä mummoja, vanhoja miehiä.

m kuiskasi, että ihan kuin me olisimme alttaritaulussa. Jeesus ja nainen kontillaan. Hymyilytti. Minulla on kyllä fiksaatio Jeesuksen näköisistä miehistä.

Lähdimme takaisin päivänvaloon. Ehkäpä jonkun mummon mies ei vain ollut jaksanut tulla paikalle, lohdutan itseäni. Seuraavaksi suuntaamme Pirittaan, syömme kookoskakkua ja juomme siideriä. Täytyy sanoa, että oli todella mukava kävelymatka Ravintola Kaisaniemeen. Istumme juominemme. Olemme siis treffeillä ja yritän katsoa miestä oikein muikeasti. Mies kysyy: särkeekö hammas? Ilmeeni ei taitanut olla kovin onnistunut. Ja taas saadaan nauraa.

Kello kulkee liian nopeasti, hakaniemenrannan laivat on pakko skipata ja kävellään kotiin syömään m:n tekemää lihakeittoa. Sellaista oikeaa lihakeittoa, ruisleipää ja kaikkea.
Mukavan oleilun jälkeen hän nukahti suloisesti, puhui puoliksi unissaan hassuja ja tuhmia.Kirjoitin hänelle yllätysviestin ja jätin sen metwurstipaketin sisään. Sieltä se löytyy, hyviä leivänpäällisiä, jääkaapista.

Kiitos! Päivänvalo.